Eilen aloin miettiä, olenko sittenkään "oikeasti" rahapeliriippuvainen. Juttelin asiasta kumppanini kanssa. Lueskeltuani useampia rahapeliriippuvaisuutta koskevia keskusteluita minulle tuli tunne, että suurentelen tilannettani. Useimmilla riippuvuudesta kärsivällä näyttäisi olevan velkaa jopa kymmeniä tuhansia euroja, on ulosottoa, on pikavippejä, on useita luottokortteja.

Minun oli pakko puhua asiasta kumppanin kanssa koska aloin epäillä itseäni. Minullahan on asiat suorastaan hyvin, kun velkaa on "vain" sen 2000 euroa ja sekin Osuuspankin joustoluotolla. Tämän hetken maksusuunnitelmana on lyhentää lainaa vähintään 150 euroa kuussa, mikä tulee jättämään minulla kuitenkin reilusti varoja normaaliin elämiseen.

Kumppanini totesi, että minun ei pitäisi vähätellä itseäni ja että olen vain ymmärtänyt tilanteeni ja osannut hakea apua aikaisemmin. Mutta se ei ihan täysin vakuuttanut minua. En koe pakottavaa tarvetta päästä pelaamaan jos kävelen kaupassa pelikoneiden ohi. Olen työni vuoksi arkisin joka päivä jollakin tapaa kosketuksissa rahapelien kanssa, mutta sittenkään en koe tarvetta syytää rahaa nettikasinoille.

Se pelaamisen tarve tulee lähinnä silloin, kun kaipaan jotakin katkaisemaan tylsää hetkeä ja tuomaan minulle jännitystä ja tunnetta vapaapudotuksesta. Ja kun se alkaa ja pääsen pelaamaan, jää jännityksen hakeminen helposti päälle. Kun nettikasinot olivat vielä auki, saatoin viettää lähes kokonaisen päivän pelaten. Ja vaikka päätin, että nyt TÄMÄ talletus on viimeinen, niin niitä viimeisiä talletuksia tuli aika monta.

En siis osaa päättää onko minulla riippuvuus vai ei. Ehkä? Tai sitten vain mietin asioita liian tarkkaan.

- ExPeluri

Edit: Laskeskelin äsken huhtikuun pelejäni.

Talletukset: 2 880€
Kotiutukset: 1 290€

Kokonaistulos: -1 590€

Näyttää muuten hurjalta...